Olenko todella näin tyhmä?

Meidän koulussa on tosi yleistä, että ihmisillä on hirmu voimakkaita mielipiteitä asioista. No okei, ehkä se ei oo mitenkään erityistä että on mielipiteitä, mutta meidän koulussa ne omat mielipiteet tuodaan jotenkin todella vahvasti myös esille. Ja välillä tuntuu jopa, ettei toisille tunnu olevan olemassa mitään muuta oikeaa mielipidettä kuin se oma. En sitten tiedä, johtuuko se tästä nuoruusiän vaiheesta vai mistä. Voi olla, että jos on vielä itse vähän hukassa oman identiteettinsä kanssa, niin on vain helpompaa ja turvallisempaa rakentaa persoonalleen voimakkaita piirteitä ja pitää tiukasti kiinni omista näkökulmistaan. Toisinaan tällainen käyttäytyminen tuppaa kuitenkin käymään yhden jos toisenkin hermoille. Olen itse sellainen ihminen, että sellaisissa tilanteissa kun joku osoittaa fiksuuttaan selittämällä ummet ja lammet asian x oikeasta laidasta, niin tunnen itseni ihan äärimmäisen tyhmäksi. En useinkaan uskalla tuoda omaa mielipidettäni yhtä vahvasti esille, koska koen nuo kaikkitietävät ihmiset ehkä hieman uhkaaviksi. Vika voi siis täysin olla myös minun, koska tiedän ettei kukaan voi toisaalta kieltää minuakaan tuomasta omia ajatuksiani julki.

 Tänään keskusteltiin mun ryhmäläisten (eli toisten nelivuotisten) tyttöjen kanssa siitä, miten niin monet ihmiset on valmiita arvostelemaan esimerkiksi tämän hetkistä taloudellista tilannetta Euroopassa tietämättä itseasiassa ollenkaan, mistä kaikesta siinä on kysymys. Itse myönsin heti keskustelumme alussa, etten tiedä olenko ollenkaan perillä siitä, mitä Euroopassa on meneillään vaikka seuraankin uutisia lähes päivittäin. Moni muukin meidän porukasta myönsi ihan saman. Me mietittiin sitä, miten helppoa ihmisten on vierittää syy päättäjien niskaan ja syyttää milloin ketäkin huonoista ratkaisuista kun ei itse ole niitä tekemässä. Ja lopulta, kuka voi oikeasti tietää, mitä tapahtuisi jos vaikka eroaisimme eurosta? Tai kuka osaa sanoa, missä olisimme nyt jos emme ikinä olisi liittynetkään siihen? Tuskin kukaan.

Tiedän ajattelevani paljon asioita, olen aina ajatellut. Mutta silti tunnen itseni enemmän kuin usein aivan nobodyksi ja lapsellisen tietämättömäksi monista asioista. En osaa hienoja sivistyssanoja, en ole kirjaviisas. En lue taloussanomia tai The Timesia. En kuuntele klassista musiikkia, enkä tiedä musiikin teoriasta juuri mitään. Olenko siis tyhmä? Joskus tuntuu, että meidän koulussa olen ulkopuolinen, koska en ymmärrä kaikkia korkealentoisimpia keskusteluja. Tietenkin meidänkin koulussa on monenlaisia ihmisiä, enkä tarkoita että jokainen siellä toitottaisi omia totuuksiaan. Ehkä kuitenkin se, että kouluumme on vaikea päästä sisälle ja siellä työskenteleminen vaatii jokaiselta melkolailla motivaatiota voi osaltaan selittää sitä, miksi tietotaso koulussamme on aika korkealla.

Mielestäni kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä. On tärkeää, että saa vapaasti tuoda esiin omat ajatuksensa ja näkökulmansa. Itse olen kuitenkin myös sen kannalla, että pitää osata perustella väitteensä kunnolla. Ja aina ei välttämättä ole tarpeellista osoittaa omaa tietämystänsä ihan joka asiassa, varsinkaan jos sen tekee vain nostaakseen itsensä muiden yläpuolelle. On eri asia tietää paljon asioista ja olla aidosti kiinnostunut oppimaan lisää, kuin tuoda tietäväisyyttään kaikkien eteen näytille tärkeilläkseen.

Jos joku lukee tämän ja saa jotain selkoa siitä, mitä ajan takaa, niin saa kommentoida! Olisi tosi kiinnostavaa kuulla, onko jollakin samansuuntaisia kokemuksia nuorista ystävistämme tai toisaalta jos joku on kanssani ihan eri mieltä :)

P.S. Tiistaina raskaan päivän jälkeen sain isältä yllärin:

Tykkään tosi tosi paljon askarrella kaikennäköistä, joten innostuin tästä hurjasti! Vielä en ole päässyt sitä kunnolla selailemaan, mutta ehkäpä saan kimmokkeen tehdä tuolta jotain hauskaa mitä voin sitten täälläkin esitellä... Nyt enemmittä puheitta palaan innolla tekemään koulujuttuja ja kohta päivälliselle. 

Huippukivaa torstaita!