Moikka pitkästä aikaa!
Oon ollut tosi kipeenä jo puolitoista viikkoa, nyt onneksi alkaa näyttää huomattavasti paremmalta ja tänään olin ensimmäistä kertaa koulussakin. Viimeiset viikot ovat siis kuluneet pääosin sängyssä ja sohvalla makoillessa, nukkuessa, leffoja katsellessa... Mm. näitä asioita on kuulunut elämääni viimeaikoina:
Olen siis kuluttanut vähäistä hereilläoloaikaani mm. katselemalla Hulluilta päiviltä ostamiani leffoja (nää toimii kyllä tosi hyvin sairaana). Koulustressi ei valitettavasti paljoa sairauksista säiky; laskin epätoivoisesti matikkaa ja luin kuumehuuruissanikin äidinkielen kirjallisuushistorian kokeeseen siinä toivossa, että olisin päässyt osallistumaan siihen tällä viikolla. Koeviikko meni kuitenkin nyt ihan sivusuun ja joudun alentumaan menemään viimeiseen asti välttelemiini uusintoihin. En ole oikeasti koko lukion aikana ollut uusintakuulusteluissa, jos abiuusintaa ei lasketa ja mielestäni sitä ei voi laskea, koska kirjoitusten ajankohdalle ei kukaan voi mitään. Kohtalo näyttää päättäneen, ettei lukiosta niin vain lähdetä ennen kuin ainakin yksi uusintakoe on takana... Tuntuu tosi kurjalta, etten saa kursseja ihan vielä suoritettua vaan vielä tovi on kärvisteltävä suoritukset takaraivossa tykyttäen.
Sairaana ollessa on huomattavan paljon aikaa vain ajatella. Sängyllä maatessani kerkesi sataa ensilumi ja sen myötä aloin haaveilla jo joulun tulosta. (Olenko liian ajoissa?) Kuten olen jo aikaisemmin maininnut, mulla on jo joitakin lahjaideoita perheelle valmiina ja suunnittelinkin niiden toteuttamista. Lisäksi olen miettinyt, mitä voisin keksiä isälleni isänpäiväksi. Se onkin vaikeampi juttu, isällä kun on jo ihan kaikkea. Ajattelin tapani mukaan leipoa jotain hauskaa ja ehdottaa, että valmistaisimme kerrankin oikeasti YHDESSÄ päivällistä. Tavallisesti se menee nimittäin niin, että vaikka sopisimme tekevämme ruokaa yhdessä, niin siitä ei tule mitään sillä isä on melko dominoiva keittiössä :) ja myös hyvä! Muusta en vielä tiedä ja näitä ideoita täytyykin siis vielä kehitellä. Onneksi on vielä viikko aikaa!
Sairastuminen vei multa koeviikon lisäksi paljon kivoja asioita. Missasin yhdet bileet, yhdet illanistujaiset, pitkään suunnitellun ystävän tapaamisen, laulukoulun konsertin... Sairaus iskee aina väärälle hetkelle, mutta tällä kertaa olin ihan todella pahoillani ja ahdistunut siitä, miten paljon jäin paitsi kaikesta kauan odotetusta.
Eilen aloin olla sen verran hyvässä kunnossa, että saatoin hoitaa joitakin asioita. Kävin kirjastossa palauttamassa pari kirjaa ja lainaamassa kirjallisuuspiirimme ensi kuun kirjan: Arundhati Royn Joutavuuksien jumala. Olen innoissani, olen nimittäin halunnut jo jonkin aikaa lukea tämän! Hain postista sinne ilmestyneen nettiostokseni. Tällainen paljastui paketista:
Trikoosvetari on hankittu Zalandolta. Tykkään tästä kyllä paljon ja se tulee varmasti ahkeraan käyttöön bodybalancessa näin talven tullen. Illalla kävin äidin kuskaamana nappaamassa viimeiset kuvat koulun valokuvauskurssille ja vein kasan vaatteita kirpputorille. Loppuilta kuluikin sitten vähän palautuessa päivän yhtäkkisen raskailta (mutta kivoilta) tuntuvista puuhista sekä valmistautuessa tulevaan päivään. Aloitimme äidin ja isän kanssa elokuvan Jumalista ja ihmisistä, mutta keskeytimme sen suunnilleen puolesta välistä kun kello tuli niin paljon. Ehkä huomenillalla on sopiva hetki katsoa leffa loppuun.
Tänään olin siis koulussa. Yritimme Ilonan kanssa työstää radiotyön lopputyötämme, jonka olemme saaneet todella hyvissä ajoin hyvään vaiheeseen. Sairastumiseni ja tekniset vaikeudet ovat kuitenkin verottaneet viimeaikoina meidän hienosta suunnitelmasta, eivätkä vastoinkäymiset loppuneet ilmeisesti vieläkään. Tänään törmäsimme siihen, että se kone jolla työmme on, oli menettänyt kyvyn muodostaa yhteyden x-asemaan, missä siis kaikki data on. Jouduimme hetken tuskailtuamme hengähtämään syvään ja ALOITTAMAAN ALUSTA. Arvatkaa miten kivalta tuntuu, kun sillä tunnilla kun kaiken pitäisi tulla valmiiksi, pitääkin aloittaa suunnilleen nollasta. No, onneksi ollaan tehokkaita eikä lannistuttu, sillä saatiin työ taas tosi hyvään kuntoon niin että ensi tiistain jälkeen sen pitäisi olla ainakin ihan melkein ellei täysin valmis.
Radiotyön kaksoistunnin jälkeen kävin äidin ja isän kanssa lounaalla thaimaalaisessa ravintolassa. Olemme käyneet aikaisemminkin samassa ravintolassa lounaalla ja ehdoton plussa noutopöydässä on meidän kaikkien, erityisesti isän ja minun, rakastamat kevätkääryleet. Voisin syödä niitä loputtomasti, ne ovat niin hyviä! Tällä kertaa muu ruoka oli kyllä makuuni vähän liiankin tulista, oli vaikeaa saada kaikki syötyä kun suuta kirveli niin kovasti. Lounaan jälkeen kävimme äidin kanssa vielä Stockmannilla kiertelemässä. Käytäville on jo ilmestynyt jouluvaloja ja niiden ihaileminen teki minut tänään iloiseksi. Yritin tänään lähinnä olla äidille seurana kaupoilla enkä oikeasti tarvitse itse mitään. Näin ollen en myöskään mitään ostanut, vaikka joitakin alennusvaatteita sovitinkin. Kotiin tullessa pistäydyttiin ostamassa ruusuja kotiamme koristamaan ja pohdittiin kynttilöiden ja jouluvalojen hankkimista. Kyllä se joulumieli jo hiljaa hiipii mieleen kuin mieleen :)
Kotiin tultuani laitoin meille päivälliseksi avocadotortilloja. Itselläni oli vielä tässä alkuillasta asiaa kaupungilla, joten jätin ruuat porukoille ja söin itse vasta palattuani kotiin. Äiti ja isä ovat nauttimassa tänään musiikista konsertin merkeissä, joten talo on tänä iltana täysin mun käytössä ihan yöhön asti. Mielestäni on aika ihanaa viettää perjantai-iltaa yksin kotona. Niin laimealta kuin se kuulostaakin, nautin siitä, että saan olla ihan rauhassa, syödä kun huvittaa, kuunnella musiikkia ja katsoa tv:tä tai leffaa, josta tiedän ettei kukaan muu pitäisi. Toisinaan kaipaisin enemmän menoa ja meininkiä kavereiden kanssa ja kaikki bilekutsut ovat tervetulleita (vink, vink kaverit!), mutta tiedän silti olevani sisimmässäni enemmän kotihiiri ja nauttivani kaikista eniten perheen ja ystävien seurasta rauhallisessa ympäristössä. Ja joskus tekee erityisen hyvää viettää ilta ihan yksin, lakata kynnet, bloggailla ja kuunnella Coldplayta.
Mukavaa perjantai-iltaa!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro, mitä on mielessäsi: