Tulin vain kertomaan, että minä, siis ihan oikeasti minä sain tänään töitä! Lähikauppamme osoitti armeliaisuutta minua kohtaan ja kuukauden päivät vienyt kuumeinen työnhaku tulee nyt toistaiseksi päätökseen. Huomenna aamulla menen kaupalle allekirjoittamaan työsopimusta ja keskiviikkona on jo harjoittelupäivä. Ensi viikolla olisi ilmeisesti tarkoitus saada varsinaiset työt käyntiin.
Olen tietenkin ihan äärimmäisen iloinen tämän päivän uutisista. Ystäväni ja perheeni tietävät, kuinka tosissani ja vaivalla olen hakenut töitä. Olenkin onnellinen siitä, että onnistuin saamaan paikan ihan itse, ilman suhteita. Se kun tuntuu olevan erittäin hankalaa ja harvinaista nykyään. Onnistuminen tässä nostaa hiukan niin monta kertaa maahan poljettua itsetuntoani, mikä tuntuu tietenkin hyvältä. On jotenkin aivan epätodellista, että olen saavuttamassa sen, mistä olen haaveillut jo todella pitkään. Saan herätä aamulla jotakin varten ja tehdä päivän aikana jotain edes vähän hyödyllistä. Toivon, että saisin töitten myötä onnistumisen tunteita sekä tutustua uusiin ihmisiin.
Töiden saaminen oli toiveitteni täyttymys, kuten jo sanoinkin. Silti se ei sisällä pelkästään positiivisia asioita, vaikka yritänkin keskittyä tällä hetkellä suurimmaksi osaksi niihin. Ensinnäkin ongelmia aiheuttaa taas kerran aivan älytön byrokratia, josta siskoni minua jo huomasi onneksi varoittaa. Nyt täytyisi siis saada hoidettua kaikki paperiasiat kuntoon ja minä siis tunnetusti vihaan kaikkia paperisotkuja. Toisekseen pelkään, kuten minulle on hyvin ominaista, kuinka osaan tehdä työni oikein. Jännitän ihan hirveästi vieraiden ihmisten kohtaamista ja hankalien sosiaalisten tilanteiden hoitamista. Kolmanneksi, koska voimani ovat viimeaikoina olleet hiukan heikossa hapessa, pelkään myös oman jaksamiseni puolesta. Uskon kuitenkin, että vaikka ajatus pitkistäkin päivistä tuntuu nyt raskaalta, totun pian uuteen rytmiin. Odotan innolla ihmisten kohtaamista sekä uusien asioiden oppimista. Aion tehdä parhaani työssäni ja nauttia siitä, että saan olla hyödyksi muille.
Iloani ja onneani varjostaa tällä hetkellä eilen alkanut flunssa. Yritänkin hoitaa sitä nyt parhaani mukaan hyvällä levolla yms. On tietysti minun tuuriani tulla kipeäksi juuri silloin, kuin sille ei olisi aikaa. Huomenna iltapäivällä kun alkaa myös avoimen yliopiston kurssi. Jännittävä ja mielenkiintoinen, joskin todennäköisesti myös hyvin raskas viikko on siis edessä.
Nyt siis vain rohkeasti nokka kohti uusia tuulia!
P.S. Pahoittelen vähän töksähtelevää ja heikkoa tekstiä. Olen sen verran väsynyt, ettei ajatus oikein kulje halutulla tavalla. Toivottavasti asia tuli kuitenkin selväksi :D
Ei työnsaamisesta aiheutuva paperitouhu kauhean suurta ole, sellainen pieni paha siinä sivussa vaan :) ja oikeesti raskaaseenki työhön tottuu ja aina kantsii ajatella sitä kaikkea rahaa, se auttaa jaksamaan! :D
VastaaPoistaJoo tajusin kans heti eilen, että mun sisko kyllä eli jossain vanhassa maailmassa, koska mulla pitäis oikeestaan olla ihan selkeet sävelet kaikkien paperijutskien kanssa. :D Kiitos tsempeistä, uskon kanssa että kun pääsee kyytiin mukaan niin työnteko sujuu ihan mukavasti :)) Paljon onnea vielä sulle Sonja ja työniloa!
Poista