Syksyistä sadetta ja kirjastohengausta

Viikonloppu tuli ja meni taas, tällä kertaa se kylläkin tuntui ehkä vähän pidemmältä kuin yleensä. Olin tosiaan lauantaina englannin tentissä, josta jäi kyllä vähän paha maku suuhun. Suulliset tentit on siitä kurjia, että niissä tuntuu aina ettei osaa yhtään mitään, kun vastauksina annetaan suunnilleen yksi mahdollinen vaihtoehto. Ja kun kuitenkin on kyseessä englanti tai kielet yleensä, niin todellisuudessa oikeita ratkaisuja esim. käännöslauseisiin on kyllä useampia. Tentti oli kuitenkin mun mielestä hyvä juttu, ehkä siitä nimittäin jäi jotain asioita mieleen. Heti tentin jälkeen lähdin kovalla kiireellä rautatieasemaa kohti. Ehdin hyvin kolmen junaan ja Helsingissä olin näin ollen viiden pintaan. Sunnuntaina käytiin katsomassa Schjerfbeckin näyttely Ateneumissa (oli muuten aivan mieletön!) ja illansuussa alettiin suunnata kotia kohti. Illalla nautittiin vielä ihanasta saunan lämmöstä ja sen jälkeen oli mukavan rentoutunut olo alkaa valmistautua tulevan viikon koitoksiin.

Tänään ei kyllä ole ollut mikään huippupäivä, mutta ei siitä sen enempää. Meillä oli tänään viimeinen enkun kuuntelu ennen ensi viikon maanantain todellista h-hetkeä. Ikäväkseni joudun toteamaan, ettei tää viimenen kuuntelu mennyt todellakaan niin putkeen kuin olisi sopinut toivoa... Mua alkaa ihan todella pikkuhiljaa stressata pahemman kerran nää syksyn kirjotukset, eihän niihin olekaan enää kuin vaivaiset pari viikkoa!!! Koulun jälkeen meninkin siis kaupan kautta kirjaston kahvilaan vääntämään ruotsin YO-vihkoa.

Oon muuten tosi tyhmä; oltiin saatu keväällä kaks ruotsin YO-vihkoa, että saa kesän aikana reenata. No, minähän siis unohdin TÄYSIN noiden vihkojen olemassaolon ja ihmettelin vaan nyt syksyllä kun muut palautteli vihkoja kouluun, että kun ei mulla oo vaikka muistelin että olisin saanut. Eilen illalla sopivasti satuin kaivamaan vanhoja ruotsin vihkoja ja kappas mitä sieltä välistä ilmestyi! Nyt mulla on siis projektina tällä viikolla kaiken muun lukemisen ohella vääntää nämä kaksi vihkoa. Onnekseni voin ilmoittaa, että tän päivän kirjastohengailu tuotti tulosta: sain tämän ekan tehtyä!

Neulemekko/Vila, Farkkutakki/?, Sukkahousut/Pariisin sukkakauppa :), Huivi/Pariisin katukauppa, Vyö/?, Kengät/K-kenkä, Laukku/Puma, Mustat helmet/Glitter

Tänään päätin repästä ja vedin päälle sekavansorttiset vermeet. Toi takki on pölyttynyt mun vaatekaapissa ties kuinka monta vuotta. Samoin vyö on peräisin vuodelta x kun se on vielä mennyt lantion ympärille housuja pidättelemään :D Nykyään se on parempi tolla tavalla vyötäröllä. Voin sanoa, että tänään ylitin pelkoni pukeutumisessa, otin haasteen vastaan. En viihdy kovin hyvin mekossa ja sukkahousuissa, mulle tulee helposti liian naisellinen tai paljas olo. Farkkutakkiin mulla taas on pitkäaikainen varovaisuussuhde. Jotenkin mulle on kai jäänyt farkkutakeista mielikuva pulsuista ja pelkään näyttäväni vähintään yhtä epäsiistiltä jos vedän sellasen päälle. Keksin kuitenkin tälleen hyvissä ajoin 2012 yhdistää farkkutakin ja jotain ihan muuta eli mekon. Näin sain kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun asusta tuli sopivan rento ja särmikäs muttei kuitenkaan mun mielestä täysin pulsumainen. Kuvista näkyy (taas kerran) tosi huonosti mitään yksityiskohtia. En ymmärrä mikä mussa on vikana kun en saa otettua kunnollisia kuvia, oon vaan huono. Joka tapauksessa mun kengissä kuuluisi näkyä vielä niittejä. En ole myöskään mikään niitti-fani, en omista mitään muuta niitillistä kuin nää kyseiset kengät. Ja niitä mä sitten taas rakastan. Tykkään kun ne sopii niin moneen asuun, on hyvät jalassa ja kätevät epävakaassa säässä tai kevään loskassa. 

Mun laukku taas kaipaisi pikapuoleen päivittämistä. Sain sen äidiltä vuosi sitten kesällä festarilaukuksi, minkä roolin se kyllä toteutti ihan kiitettävästi. Nykyään laukun sivutasku on revennyt niin pahasti, etten voi säilyttää siellä enää mitään, sinne nimittäin hukkuu ihan kaikki. Että se siitä Puma-laadusta! Tän takia laukku on siis hiukan ongelmallinen ja tällä hetkellä väliaikaratkaisuna toimii Finnairin rumin mahdollinen vetoketjullinen pussukka, mihin tungen kaikki pikkutilpehöörit puhelimesta huulirasvaan ja avaimiin. On mua vähän oudoksuen kyllä katsottu koulussa :) 

Kotona olin tänään vasta kuuden pintaan ja iltaa oon viettänyt aika lailla valokuvauksen merkeissä. Oon aika innoissani tällä hetkellä siitä, miten itseään voi ilmaista valokuvan kautta. En ole siinä ollenkaan hyvä, mutta toivon todella että kehityn taas tänä vuonna lisää ja että ihan todella saan patistettua itseni tekemään myös riittävästi töitä taidon harjoittamiseksi. Tänään siis halusin testata kameran BULB-toimintoa pilkkopimeässä huoneessa taskulampun kanssa. Hetken hämmästeltyäni tajusin kuitenkin, että multa puuttuu vitkalaukaisin enkä saanut suunnitelmaani toteutettua. Täytyi siis tyytyä kameran pisimpään mahdolliseen automaattiseen laukaisuaikaan ja tuloksena on seuraavaa:

Oon aika tyytyväinen tuohon, vaikka se onkin pelkkä harjoitelma eikä todellakaan mikään mestariteos. Oon kuitenkin jo pitkään halunnut kokeilla jotain vastaavaa, mutten ole oikein ymmärtänyt kuinka tällainen kuva toteutetaan. Onneksi on siis koulun valokuvauskurssi! Mistä puheenollen, oon täysin jäljessä aikataulusta. Mun pitäis saada otettua mahdollisimman pian kaksi henkilökuvaa. Molempiin kuviin mulla on idea päässä, ongelma on siinä ettei mulla oikein ole sellasta mallia jota kehtaisin pyytää avuksi. Hjälp! No, ehkä sitä jotain keksitään. Ja pahimmassa tapauksessa hommaan äidin mun malliksi.

Että sellainen maanantai täällä päässä. Viikko on vasta alussa ja paljon on edessä, yritetään siis kerätä voimia tulevaan.

Energistä viikonalkua!